Pykärin Maneki Neko, viiden tähden erolaulu

Tietänet tän kättä heiluttavan kissan? Sellaisen, joita on aina sushiravintoloiden kassoilla, sisäänkäyntien luona ja vastaavissa paikoissa? Mä en vuosiin ajatellut niistä mitään, muuta kuin että ne on aasialaiseen kulttuuriin kuuluvia jotain kivoja, jengille heippaavia eläimiä. Jos olin oikein hassulla tuulella, saatoin antaa niille miniläpyn (minkä jälkeen mun seuralaiseni sanoi AINA, että älä nyt pelleille siinä).

Joo, se kissa on Maneki neko, onnen kissa, kutsuva kissa. Japanissa sitä pidetään paitsi onnen amulettina, myös liiketoiminnan suojelijana. Ja vaikka se oikean etutassun liike vaikuttaa heippaamiselta, oikeasti se tarkoittaa kutsua luokse.

Maneki Neko on myös Mikko Pykärin ensimmäisen sooloalbumin keskuskappale. Se on niin kuin koko levykin: kaunis, tyylikäs ja surullinen. Yona laulaa sen kepeästi mutta vakavasti. Ja mä rakastan tätä kertosäkeen kielikuvaa: Sä tulit hakemaan viimeiset esineet / Maneki nekon ja nuottitelineen.

Siinä ei haeta pois vain jotain randomia tavaraa. Siinä haetaan onnellisuus.

Eikä sen jälkeen jäljelle jää mitään, joka pyytäisi luokseen.

Sydäntäsärkevän täydellistä.

Pykärin debyyttialbumi Pykäri julkaistiin 12. toukokuuta. Se on esim. Spotikassa.

Mä oon Antti. Stop, Shake, Honey, Go on Facebookissa, ja mä oon esim. Twitterissä ja Instagramissa.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s