Ai että! Aksulin kasaripastissi Heinäkuu osuu lujaa

Viikonloppuna Facebook-fiidiini ilmestyi hassulta näyttävä video, jonka saatteena oli teksti: ”Kuumottavinta italodiscoa IKINÄ. Levittäkää hulluna.” Vasta muutama päivä aikaisemmin julkaistua videota oli katsottu parisenkymmentätuhatta kertaa, eli oikein hyvin siihen nähden, että sen tekijä, Aksuli, oli kerännyt vasta parisensataa tykkääjää Facebook-sivulleen.

Että joko videota oli mainostettu ihan perkeleesti tai sitten biisi oli oikeasti hyvä – tai ehkä molemmat.

Joka tapauksessa annoin Aksulin Heinäkuu-biisille kolme minuuttia ajastani, ja ne olivat tunteikkaat minuutit. Ensin nauratti, sitten epäilytti, sitten hymyilytti, sitten alkoi tuntua hyvältä, aidosti hyvältä. Että onhan tää överi ja superi retrotemppuilu ja pastissien pastissi, MUTTA SILTI MIKÄ BIISI HEI!

Mun oli pakko ottaa artistiin itseensä yhteyttä ja kysyä, miten tähän oli tultu, mitä tämä tarkoittaa ja mitä hän aikoo tehdä tästä eteenpäin. Ja tietysti, onko kyseessä sama Aksu, joka teki hauskaa eletropoppia kymmenisen vuotta sitten?

Niin että miten on?

Eri Aksu, mutta popitin kovasti Aksun Vasurilla-biisiä silloin, niihin aikoihin tuli sellanen että rupesin tekeen duunia vasurilla, osana outoa työpaikka-kuviota, jossa olin koodari.

Miten tähän on tultu?

No viikko sitten mentiin kahdestaan studioon eli treenikselle, ja lopultakin pidettiin se koko viikonlopun italosessio, ja plop ulos tuli Heinäkuu valmiina. Sitten vaan himassa graffaa, videota, facebookkia, ja viikkoa myöhemmin kysyt haastattelua.

Mitä tämä tarkoittaa?

Ilmiselvästi kaapit on pursuamaisillaan täynnä italopervoja, ja me satuttiin paikalle kun se salpa lopulta petti.

Miten tästä eteenpäin?

No tällä viikolla on juhannus, ja kaikki DJ:t on keikalla, eliitti on jo tietoinen, enää jännittää ehtiikö normaalit messiin, jos ehtii, kesähittikruunu on meidän. 😉

Mikäs siinä sitten! Mä tiedän, että moni dismissaa Heinäkuun pelkkänä kasarikopiona, mikä on tietysti ok. Samalla tavalla kuin on ok mennä yksin kotiin, laittaa valot pois, murjottaa pienessä huoneessa tekaistuja kyyneleitä nielien. Olla pahoilla mielin ja paskat housussa.

Että jos haluaa olla kivisydäminen ilonpilaaja, kyllä niitä keinoja aina on.

Mutta jos tykkää ihastuttavan hauskalta kuulostavasta popmusiikista, ei tarvitse etsiä Aksulia kauempaa.

Mä oon Antti. Stop, Shake, Honey, Go on Facebookissa, ja mä oon esim. Twitterissä ja Instagramissa.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s