Flow Festival – Miksi kukaan haluaisi nähdä kotimaisia bändejä Suvilahdessa?

Career-defining
adjective

​A career-defining moment or action is one that is very important in making someone successful in their job or in deciding how they will be remembered.

Eletään kihelmöivää aikaa.

Flow Festival. Suvilahti. Kolme päivää, yli sata esiintyjää, lavoja enemmän kuin muistaa luetella, dj-settejä, isoja bändejä, keskikokoisia tuntemattomuuksia, videotaideteoksia, virtuaalitodellisuutta, 50 eri ruoka- tai juomapaikkaa. Kasveista rakentuva alttari.

Ihmemaa.

Tai niin kuin pari kuukautta sitten maalailin: ”Flow on vuodesta toiseen ainutlaatuinen ja ainutkertainen festivaali. Joka vuosi, kun ensimmäistä kertaa kävelee Suvilahden alueelle, on kuin saapuisi uuteen maailmaan, ihmeelliseen, outoon ja ihanaan. Tuttujen ja tuntemattomien bändien määrä on huimaava, puitteet upeammat kuin missään muualla, keikat järjestään loistavia. Artistit ja bändit voi kenties nähdä muuallakin, mutta Flow’n tunnelmaa ei voi kokea, jos ei saavu paikalle.”

Itsensä kanssa on yleensä helppo olla samaa mieltä, mutta kesäkuisessa kirjoituksessani oli myös toinen väite, joka käveli tällä viikolla minua vastaan: ”Flow’n odotetuimmat artistit ovat lähes aina ulkomaisia, eli niitä, joita Suomessa ei pääse juuri koskaan näkemään.” Ja niinhän se on, että kun tämän vuoden kotimaisten esiintyjien listaa katsoo, monet olen nähnyt vuoden sisään kaksi, jotkut kolme kertaa, Mikko Joensuun peräti neljä. Ja kun ulkomaisten esiintyjien joukossa on vaikkapa Aphex Twinin, Lana Del Reyn, The xx:n, Flumen, Death Gripsin, Sparksin, Frank Oceanin tai Ryan Adamsin kaltaisia superartisteja, luulisi nk. kotimaisen pajatson olevan aika tyhjä.

Mutta kun ei ole.

Flow-viikonloppu tarjoaa esiintyjille mahdollisuuden määritellä itsensä artisteina, joko uudelleen tai ensimmäistä kertaa. Urheilun puolella puhuttaisiin näytön paikasta, ja totta vie, kun yleisössä on sekä uusia että tuttuja ihmisiä, faneja, vahingossa telttaan vaeltaneita, musadiggareita, kavereiden tai tunnelman vuoksi paikalle saapuneita – mutta kuitenkin esiintyjiin positiivisella mielenkiinnolla suhtautuvia, tilanteesta muodostuu väistämättä poikkeuksellinen. Ja eipä siitä monikymmentuhatpäisestä yleisöstäkään haittaa ole.

Monia bändejä Flow’n keikka jännittää, JA ON SYYTÄKIN! Tänä viikonloppuna artisteilla on mahdollisuus näyttää, kuinka hyviä he ovat siinä tilanteessa, jossa kaikki ympäröivä on kohdallaan. Ja kun ihmisten odotukset ovat korkealla, ne on syytä lunastaa.

Olen jakanut omat Pakko nähdä -keikkani kolmeen ryhmään. Näihin:

Upean vuoden huipennukset

Litku Klemetti
Huumaavaa keikkakesää elävän Sanna ”Litku” Klemetin nousu alkoi viime kesänä ihastuttavan Horror ’15 -albumin ja huikean Flow-keikan jälkeen. Syksyn ja talven aikana Klemetti ja hänen Tuntematon numero -yhtyeensä hurmasivat ihmisiä siellä, missä sattuivat kulkemaan, ja tämän kesän aikana yleisöä on alkanut tulla paikalle enemmän kuin olisi koskaan voinut uskoa. Fri 11.8. 17.45 – Zalando Black Tent

Mikko Joensuu
Mikko Joensuun tie vuosi sitten keväällä ilmestyneen Amen I –levyn ja tämän viikon lauantaina Bright Balloon 360° Stagella puoli kymmeneltä alkavan konsertin välillä on kaunis. Kolme albumia, joista kaksi viiden tähden teoksia, viime vuoden huikea Amen 2 -keikka Flow’ssa, mahtipontinen ja itkettävän upea konsertti kesäkuussa Sidewaysissa. Albumitrilogia, joka hakee vertaistaan suomalaisen musiikin historiassa. Ja esiintymisiä, joista jokainen on ollut erilainen ja erityislaatuinen. Tämäkin tulee olemaan. Sat 12.8. 21.30 – Bright Balloon 360° Stage

The Holy
Ja kolmantena The Holy, se KAIKKEIN suurin henk. koht. suosikkibändini tällä hetkellä. Yhtye, joka vakuutti More Escher and Random Notes -ep:llään, mutta johon rakastuin tulisesti Tampereen Pakkahuoneella Valoa Festivaleilla. Voisin hehkuttaa bändiä eri tavoin vaikka joka viikko, mutta tyydytään tällä kertaa seuraavaan toteamukseen: jos et ole koskaan todistanut The Holya livenä, sinun on PAKKO nähdä yhtye Flow’ssa. Pakko. Sat 12.8. 16.00 – Zalando Black Tent

Töölön Ketterä
Viime vuoden Flow’ssa aivan liian ahtaassa hallissa esiintyneet suomigrimen sanansaattajat ovat nousseet alkuvuoden aikana jopa yllättävän lähelle valtavirtaa. Mutta jos Kuplii-single tuntuikin jopa liian popilta, keikoillaan Handshaking ja Matti8 ovat niin streettejä, ettei tällainen minunkaltaiseni post alt -jäbä voi kuin ihmetellä ja ihailla. Sat 12.8. 14.30 – Zalando Black Tent

Ne, joilla on todistettavaa

Satellite Stories
En ole ikinä ymmärtänyt sitä halveksuntaa, jonka oululainen Satellite Stories on suomalaisilta musiikkikirjoittajilta saanut osakseen. Niin kauan kuin bändi on ollut olemassa, sen biisit ja albumit ovat olleet tanssittavia, energisiä ja ammattimaiselta soundaavia. Euroopassa järkyttävän kovia keikkoja viime vuosina heittänyt ryhmä tulee Flow’n päälavalle lunastamaan. Fri 11.8. 18.15 – Main Stage

Alma
Mikä erottaa hittiartistin supertähdestä? Sitä sopii miettiä lauantai-iltana kello kymmenen, kun Suomen tämän hetken kovin popartisti Alma aloittaa keikkansa. Hittiartistilla on nimittäin hittejä, mutta supertähti osaa loistaa myös keikoillaan. Brittimarkkinoille murtautunut 21-vuotias kuopiolainen on syystäkin hurmannut Spotify-jengin ja median – miten käy Flow-yleisön kanssa? Sat 12.8. 22.00 – Lapin Kulta Red Arena

Loiriplukari
Pienen piirin vitsistä Yle Aamu-teeveeseen on yllättävän lyhyt matka, jos ”tähdet ovat oikeassa asennossa”. YouTube-hitiksi kevään aikana noussut Kalle Taivaisen (Xysma, Magenta Skycode, Karkkiautomaatti) Loiriplukari teki Vesa-Matti Loiri -imitaatiosta outoa huumoria, mutta toimiiko hauskuus livenä – vai onko vitsi jo kokonaan ohi? Toivottavasti ei. Sat 12.8. 18.30 – Red Garden

Ainutlaatuiset tapaukset

Astrid Swan
Aikamme parhaisiin laulaja-lauluntekijöihin kuuluva Astrid Swan julkaisi kuudennen albuminsa From The Bed And Beyond maaliskuun alussa. Aggressiiviseen rintasyöpään vuonna 2013 sairastunut Swan on käsitellyt sairauttaan niin lauluissaan kuin blogiteksteissäänkin, ja kun hän sunnuntai-iltapäivänä aloittaa konserttinsa, tunnelma tulee olemaan poikkeuksellisen voimakas. Esityksestä tekee ainutlaatuisen myös sen poikkitaiteellisuus: Swanin lisäksi konserttia ovat olleet tekemässä mediataiteilija Timo Wright, valokuvaaja Tekla Vály ja pukusuunnittelija Yat Cheung. Tässä muodossa esitystä ei voi nähdä missään muualla.  Sun 13.8. 14.30 – Lapin Kulta Red Arena

Pykäri feat. Ahjo Ensemble
Mikko Pykärin ensimmäinen sooloalbumi Pykäri kuuluu vuoden tyylikkäimpiin kotimaisiin. Täysverisellä tuottajalevyllä fiittaavat muun muassa LCMDF:n Emma ja Mia Kemppainen, Yona, Pyhimys ja Reino Nordin, joista osa (tai kaikki) nähdään myös Flow’n keikalla. Heidän lisäkseen lavalle nousee monikymmenpäinen Ahjo Ensemble -kuoro. Pykärin toukokuinen levyjulkkarikeikka Tavastialla oli kuulopuheiden mukaan ns. tajunnan räjäyttävä tapaus ja lauantaina päälavalla kello viisi alkavasta konsertista ei ole syytä odottaa yhtään vähempää.  Sat 12.8. 17.00 – Main Stage

Niin. Miksi kukaan haluaisi nähdä kotimaisia bändejä Flow’ssa?

Koska ne on nykyään niin saatanan hyviä.

(Kuva: Annikki Valomieli)

Mä oon Antti Granlund, radiojäbä, manserokin kuningas ja poikkeuksellisen hyvä halaaja. Oon tuottaja Bauer Median omistamassa Iskelmä-radiossa sekä musiikkikirjoittaja Soundissa ja tässä blogissa. Stop, Shake, Honey, Go on Facebookissa, ja mä oon esim. Twitterissä ja Instagramissa.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s