Kesäkuun 2017 toinen viikonloppu oli kaunis ja ihana. Kesä oli vasta aluillaan ja päivät täynnä arkaa toivoa. Ulkoilma tuntui uudelta ja kiehtovalta, ja kaikki mitä se ympäröi: takapihat, metsäpolut, niityt, tienvarret, vielä autiot uimarannat. Ja tietysti kaupungin kadut, lähiöiden betonikolossit, tehotuotantona rakennettujen monikerrostalojen väleihin vahingossa jääneet puutalot, punatiiliset tehdasrakennukset. Siellä ne odottivat, kutsuvina.
Ja tuona yhtenä viikonloppuna, kaiken keskipisteenä, vuonna 1933 rakennettu entinen teurastuslaitos, nyt Helsingin kaupunki- ja ruokakulttuuria itseensä imenyt kohtaamispaikka, täynnä elämää ja ihmisiä. Lavoja, tiloja, ruokakojuja, ravintoloita, bändejä, yleisöä, skeittareita, joogaajia, ihmisiä. Valmiina viihtymään ja viihdyttämään.
Sideways, 9.-10. kesäkuuta 2017, Teurastamo. Kesän paras viikonloppu, muistutus siitä, miksi jaksaa olla vuodesta toiseen mukana… jossain, osana jotain. Ihastuttava Iisa, raivoisa The Holy, riemastuttava Kynnet, itkettävän koskettava Astrid Swan, suvereenit legendat Thurston Moore ja Dinosaurus Jr, elämää suurempi Mikko Joensuu, vakuuttava Ceebrolistics. Ja tietysti Litku Klemetin se keikka perjantai-iltapäivänä, tunnin mittainen hetki, jolloin kaikki odotukset lunastettiin ja ylitettiin.
Tänä vuonna moni asia on toisin. Kesä, ensinnäkin, on jo tehnyt ensimmäisen syöksynsä. Hellepäiviä on takana enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan oli edessä. Takapihat on jo sisustettu ja kadut vallattu, metsäpolut ja rannat tulleet tutuiksi. Odotus on muuttunut jännitykseksi: oliko se tässä?
Kun Sideways 10. marraskuuta kertoi muuttavansa Teurastamolta Helsingin Jäähallin ja Eläintarhan urheilupuiston ympäristöön, ensimmäinen tunne oli huoli. Festivaaleilla käydään ihmisten ja tunnelman vuoksi. Artistikiinnitykset antavat vain vakuuden, että tänäkin vuonna kannattaa lähteä. Jos miljöö muuttuu, vaarana on, että festivaalin identiteetti katoaa. Odotus muuttui jännitykseksi: ei kai se ollut tässä?
Sidewaysiin 2018 on aikaa puolitoista viikkoa. Kaikki artistit on julkistettu ja festarialueen kartta paljastettu. Kaikki näyttää olevan enemmän kuin kohdallaan.
Otin yhteyttä tapahtumaa järjestävään Johannes Kinnuseen, koska halusin rauhoittavia sanoja, että kaikki on hyvin, että tärkeät jutut ovat ennallaan.
Sain niitä.
Antti: Hei Johannes! Niin kuin moneen kertaan viime vuonna julistin, Sideways nousi mun suosikkifestariksi, erityisesti tunnelmansa ja Teurastamon miljöön vuoksi. Minkä takia tapahtuma siirtyi Nordikselle?
Johannes: Kiitos kehuista, kiva kuulla!
Sidewaysin historiassa jokaisena vuonna vähintään toinen festivaalipäivä on ollut loppuunmyyty. Toiveistamme huolimatta Teurastamolta ei ollut kaivattua lisätilaa saatavissa, joten rajat tulivat vastaan. Lisäksi saimme Tukkutorin päästä ilmoituksen juuri viime vuoden festivaalin alla, että kesä 2017 on viimeinen, jolloin voimme järjestää tapahtumaa Teurastamolla.
Sideways on helsinkiläinen eli Helsingin kantakaupungissa järjestettävä festivaali. Nordiksen valinnassa ratkaisevia asioita olivat keskeinen sijainti sekä sisä- ja ulkotilojen tuomat mahdollisuudet. Pimeyttä tarjoavien tilojen lisäksi erittäin tärkeää oli myös se, että voimme jatkaa Sidewaysia aamuun asti. Kun soittoluvat ulkona loppuvat, festivaalit jatkuvat perjantaina ja lauantaina sisätiloissa vielä useita tunteja.
Käsittääkseni Nordensköldin hallilla ja sen ympäristössä ei ole koskaan järjestetty ihan tällaista festivaalia, jossa on käytössä isot sisä- ja ulkotilat, oliko se niin, että kolme lavaa ulkona ja kolme sisällä. Miten festarialue suunniteltiin ja kuinka helppo siellä on löytää paikasta toiseen?
Vaikka olemme yrittäneet avata tätä mahdollisimman laajalti, yllättävän moni tuntuu yhä luulevan, että olisimme pelkästään sisätiloissa.
Kaksi isointa ulkolavaa Sideways Stage ja Aurora sijaitsevat Nordiksen pohjoispäädyssä ovat vastaavanlaiset kuin Sidewaysin viime vuosilta tutut päälava ja Plaza. Lisäksi Sahara-kentän vierestä löytyy pienempi Sahara-lava, jonka ohjelmisto painottuu punkiiin, räppiin ja nouseviin nimiin.
Sisätilojen kolme lavaa sijoittuvat kolmeen eri kerrokseen. Jäähallin pääareena on käytössä ns. Black Box -versiona eli tila on 3000 katsojaa vetävä, mustilla kankailla verhoiltu ja baareilla varustelu iso klubi. Istumakatsomot ovat rajattu piiloon ja pimeyttä on tarjolla vaikka keskellä päivää. Muut sisälavat ovat toisesta kerroksesta löytyvä Upstairs sekä elektroniseen musiikkiin painottuva kellarikerroksen Basement.
Lisäksi jäähallin käytäväalueet ja sivuhuoneet täyttyvät alueohjelmasta ja taiteesta, eli toivottavasti yleisömme kiertää aktiivisesti alueen jokaista nurkkaa myöten ja tutkii mitä kaikkea sieltä löytyykään.
Liikkumisen pitäisi olla hyvinkin helppoa: jäähallia voi kävellä katutasossa ympäri 360 astetta ja ulkolavoille pääsee hallin päädystä. Ainoa hieman haastavampi paikka löytää on Basement, jonka sisäänpääsy on jäähallin ja päälavakentän välikannelta löytyvältä ruokamyyntialueelta.
Olemme käyttäneet aluesuunnitteluun valtavan määrän aikaa ja vierailleet alueella kymmeniä kertoja. Uskomme, että alue toimii tosi hyvin, mutta vasta festariviikonloppuna paljastuu miten onnistuimme uuden alueen käyttöönotossa.
Viime vuonna ainakin itsellä yks parannusehdotus oli, että ns. hengailupaikkoja olisi enemmän. Onko tähän huutoon vastattu?
Istumapaikkoja on lisätty huomattavasti. Jäähallin käytäville tulee paljon istumapaikkoja ja pystypöytiä, alueohjelman keskus Royal Club on kokonaan istumakatsomoa, ulos ruokamyyntialueelle tulee kaksi loungemaista aluetta syömistä ja istuskelua varten, Basementissä keikkoja voi katsoa sekä permannolla seisten että nousevassa istumakatsomossa ja päälavakentälle baarien yhteyteen on tulossa mainitsemisia hengailutiloja. Festarialueen tila on kuitenkin rajallinen, joten helpon liikkumisen varmistamiseksi ja turvallisuussuunnitelman mukaisten poistumiskaistojen turvaamiseksi ihan joka paikkaan ei kuitenkaan voi istuskelupaikkoja rakentaa.
Mainittakoon myös, että myös wc-kapasiteetti nousee reilusti. Monia varmasti miellyttää se, että saamme jäähallin sisätilojen lukuisat vesivessat käyttöön.
Kuinka suuri rooli muilla kuin musiikkiin liittyvillä aktiviteeteilla on?
Sidewaysin filosofia on ensimmäisestä vuodesta lähtien ollut esitellä paljon muutakin kuin pelkkää musiikkia. Ainakin me Sideways-järjestäjät koemme, että festareilla on tärkeää voida kokea muitakin elämyksiä kuin pelkkää keikkojen katsomista, syömistä ja juomista. Alueohjelma pyritäänkin nostamaan tasapuolisesti musiikin rinnalle.
Tämän vuoden omia suosikkejani ovat jatkuvasti loppuunmyydyille saleille esiintyvän stand up -kollektiivi All Female Panelin esiintyminen, paristakymmenestä flipperistä koostuva Sideways Arcade, YLE Puheen ja Long Playn puhekokonaisuudet, koreografi Valtteri Raekallion toteuttamat tanssiperformanssit, maailmalla hitiksi noussut bissejooga sekä Lintukaraoke, jossa pääsee matkimaan lintujen laulua karaoke-tyylillä.
Kannustan siis kaikki Sideways-kävijöitä välillä pitämään taukoa keikkojen katsomisesta ja kokemaan myös muita aktiviteettaja.
Ruoka-alue on keskitetty yhteen paikkaan, jäähallin ja päälavakentän väliselle kannelle. Miksi näin?
Vaikka saamme Nordiksella aikaisempaa enemmän tilaa käyttöömme, se on kuitenkin hyvin kompakti alue. Paitsi että yhden ruokamyyntialueen toteuttaminen on logistisesti helpompaa, antaa se myös kävijöillemme kerralla kokonaiskuvan ruokatarjonnan laajuudesta.
Ruokamyyntialue on auki perjantaina ja lauantaina klo 02.00 asti eli pari tuntia sen jälkeen kun soitto ulkolavoilla on päättynyt. Ravintolamaailma toimii silloin myös rauhallisempana alueena.
Sideways on tänä vuonna kolmipäiväinen, eli esiintyjiäkin on messevästi enemmän kuin aikaisemmin. Keiden odotat vetävän eniten ihmisiä paikalle, ja mitä artisteja tai bändejä odotat eniten henkilökohtaisesti?
Ennakkokuhinan perusteella varsinkin A Perfect Circle, MØ ja The National tuntuvat keräävän todella isot yleisömäärät. Searching for Sugar Man -dokkarista tutun Rodriguezin odotettu vierailu on varmasti yksi odotetuimmista, ja kotimaisista uskoisin esimerkiksi Vestan ja Paperi T:n vetävän kentän täyteen.
Itselle ylivoimaisesti eniten odotettu nimi on ensimmäistä kertaa Suomeen saapuva indie-bändi Cigarettes After Sex, jonka debyyttialbumi oli viime vuoden eniten kuuntelemani levy. Vanhana skatepunk-diggarina No Fun At Allin paluu runsaan 20 vuoden tauon jälkeen Suomeen lämmittää, Young Fathersin uusi levy on mestariteos, ja Ruusut-yhtyeen ensimmäinen keikka koskaan myös kiinnostaa kovasti.
Jos saan antaa lopuksi pari vinkkiä niin suosittelen varaamaan saapumiseen riittävästi aikaa, sekä vaihtamaan Sideways-rannekkeen jo ennen festivaalin alkua. Perjantaina portille on odotettavissa ruuhkia, ja varsinkin jos haluat nähdä klo 18.30 aloittavan Rodriguezin, neuvomme on tulla paikalle hyvissä ajoin.
Muistutksena myös, että sisälavoilla on rajatut kapasiteetit, joten niille kannattaa suunnata ajoissa.
Sideways 8.-10.6.2018 @ HELSINKI, NORDIS
Mä oon Antti. Stop, Shake, Honey, Go on Facebookissa, ja mä oon esim. Twitterissä ja Instagramissa.
Stop, Shake, Honey, Go 